Raportti 31. 1995. Suomalainen korkeakoulutus on ammattikorkeakoulujen myötä kokemassa melkoisen muodonmuutoksen. Ammattikorkeakouluista toivotaan vetovoimaista koulutusväylää purkamaan erityisesti ylioppilaiden kasaantunutta koulutuskysyntää. 1980-luvulla toteutetussa keskiasteen uudistuksessa oli tarkoitus taata koko ikäluokalle jatkokoulutuspaikka. Koulutuksen kysyntä ja tarjonta eivät kuitenkaan kaikilta osin vastaa toisiaan. Vuosittain koulutuspaikkaa tavoittelevista noin puolet jää nuolemaan näppejään. Opetusministeriön kaavailujen mukaan valtaosa koulutustarjonnasta tulisikin vastaisuudessa suunnata ensimmäistä jatkokoulutuspaikkaansa hakeville. Tämä raportti on osa laajaa seurantatutkimusta, jonka kohteena on lähes 4000 Hämeen seudun korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin pyrkinyttä nuorta. Raportti kartoittaa heidän koulutuspreferenssejään sekä koulutukseen hakeutumisen syitä ja strategioita. Siinä kysytään myös, miten nuoret näkevät ammattikorkeakoulut suhteessa perinteisiin korkeakouluihin ja väylänä työmarkkinoille. Entä ketkä koulutuspaikan onnistuvat saamaan? Tutkimus paljastaa koulutukseen hakeutumisen nykyiset ongelmat. Koulutusyhteiskunnan vaatimus edetä koulutusuralla mahdollisimman pitkälle, laman kärjistämä kamppailu edes jonkin koulutuspaikan saamiseksi sekä tarjoutuvien koulutusväylien moninaisuus ja valintajärjestelmien monimutkaisuus tuottavat rinnakkaista ja turhaakin hakemista. Tässäkin kilvassa osa vääjäämättä syrjäytyy. Hyväosaisilla ei ole ongelmia: tavoitteet ovat selkeät, motivaatio korkealla ja tukena perheen taloudelliset ja kulttuuriset resurssit.