Raportti 26. 1995. Syksyllä 1992 valtiosihteeri Timo Relander esitteli laajan koulutuspaketin, jonka perusteella korkeakoulujen täydennyskoulutuskeskuksiin perustettiin 4000 uutta opiskelijapaikkaa täydennyskoulutusta varten. Tässä raportissa tuodaan valaistusta siihen, miten täydennyskoulutuskeskukset ovat selviytyneet mittavasta urakastaan. Raportissa käsitellään mm. "relander"-kursseille asetettuja tavoitteita, kurssilaisten kokemuksia sekä kurssien ja työllistymisen suhdetta. Aihetta lähestytään myös joustavan koulutusajattelun näkökulmasta. Lähtökohtana on se, että työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän kykyä mukautua uusiin ja entistä monipuolisimpiin työtehtäviin. Myös koulutukselta vaaditaan tällöin joustavuutta ja entistä likeisempää yhteyttä työelämän käytännön tarpeisiin. Yksi kysymys kuuluukin, missä määrin joustava koulutusajattelu on toteutunut relander-kursseissa. Relander-koulutuksen toteuttamisessa nousivat vahvasti esille kurssilaisten toimeentulo-ongelmat. Opintososiaaliset etuudet ovat relander-kursseilla sangen vaatimattomat verrattuna perinteiseen työllisyyskoulutukseen. Täydennyskoulutuskeskuksissa vallitsi kuitenkin varsin erilaisia käytäntöja opintotukikysymyksissä. Relander-kurssien tulevaisuus onkin vahvasti kytköksissä työttömyysturva- ja sosiaaliturvajärjestelmän yleiseen kehitykseen. Taustalla vaikuttavat myös koulutusasenteet; säilyykö luottamus koulutuksen palkitsevuuteen vai alkaako se työttömyyden jatkuessa hiipua.