Korkeakoulut toimivat nykyään niukkenevien resurssien toimintaympäristössä ja niiden toimintaa leimaa lisääntyvä tilivelvollisuus eri sidosryhmille vaihtuvine odotuksineen. Liike-elämä ja yritykset ovat jo aiemmin kohdanneet vastaavat kehityssuunnat ja ovat myös kehittäneet erilaisia tapoja vastata niihin. Tämä tutkimus tarkastelee yhtä menettelytapaa, balanced scorecard (BSC), jolla yritykset ovat reagoineet tilanteeseen; tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitä Kamerunin korkeakoulutus voisi oppia yritysten tavasta hallita strategisia tavoitteita.

Tässä tutkimuksessa arvioidaan Kamerunin korkeakoulutuksen strategisia tavoitteita balanced scorecard -menetelmän avulla. Järjestelmätasolla identifioidaan yleiset strategiset tavoitteet ja yhden valtion yliopiston kautta tarkastellaan miten tavoitteet toimeenpannaan instituutiotasolla. Periaatteet, joita BSC-menetelmä käyttää ovat: strategisten tavoitteiden toimintakelpoisuus, organisaation linjaukset suhteessa strategiaan, strategian toteuttaminen jokapäiväisessä työskentelyssä, strategian vakiinnuttaminen ja johdon mobilisointi toteuttamaan muutoksia. Näiden periaatteiden perustana olevat käsitteet ovat tiedotus, yhteisymmärrys, merkityksellisyys ja osallistuvuus. Tutkimusaineistona ovat toimenpideasiakirjat, relevantti kirjallisuus, verkkosivut ja semi-strukturoidut haastattelut. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja analyyseissä keskeistä on ymmärtää ilmiöiden merkitykset niiden omassa kontekstissaan.

Tulokset osoittavat, että strategisista tavoitteista on olemassa yleisluontoista tietoa, mutta niiden relevanssista korkeakoulutukselle on eriäviä käsityksiä, kuten myös tavoitteiden toimeenpanon menettelytavoista. Yksi tulos on, että vaikka relevantit sidosryhmät tiedetään, vastaajat ovat eri mieltä eri sidosryhmien tärkeydestä. Kaikki sidosryhmät eivät ole yhtä vaikutusvaltaisia; valtiovalta on selvästi vaikutusvaltaisin. Raportointi on määrällisesti riittävää, sen sijaan sidosryhmillä ei ole tarpeeksi mahdollisuuksia antaa palautetta.

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on että BSCn suosittamia periaatteita voidaan soveltaa strategisten tavoitteiden hallintaan Kamerunin korkeakoulutuksessa. Tutkimuksen mukaan Kamerunin korkeakoulutuksen olisi syytä keskittyä ensin strategisten työkalujen kehittämiseen ja vasta sitten itse strategiaan. Vaikka BSC-arvioinnille on kiistatta tarve, konteksti ei ole vielä riittävän valmis BSC-sovelluksen käyttöönottoon strategisen johtamisen välineenä. Toistaiseksi BSC viitekehystä voidaan käyttää lähinnä vain viestintätarkoituksiin. Strategisten tavoitteiden hallinnan hankaluudet Kamerunin korkeakoulutuksessa nivoutuvat ongelmiin kommunikaatiossa, puuttuvaan yhteisymmärrykseen ja selkeyteen sekä merkityksellisyyden jakamiseen. Kuitenkin Kamerunin korkeakoulujärjestelmällä on mahdollisuuksia kehittyneempään johtamiseen ja ottaa ajan mittaan käyttöön BSC sekä strategisen johtamisen että kommunikaation välineenä. Yhtäpitävästi muista korkeakoulutukseen sovelletuista BSC-asetelmista tehtyjen havaintojen kanssa tämä tutkimus päätyy siihen johtopäätökseen, että on toteuttamiskelpoisempaa soveltaa balanced scorecardia korkeakoulu kerrallaan kuin koko korkeakoulujärjestelmään.

Tutkimuksen kontribuutio BSC-traditiolle on siinä, että se osoittaa kuinka BSCn periaatteita voidaan käyttää liiketoimintaympäristön ulkopuolella. Tutkimus myös avaa uusia mahdollisuuksia siihen miten samaa asetelmaa voitaisiin soveltaa eri ympäristöön tai samaan ympäristöön laajemmassa tarkastelussa (enemmän instituutioita ja respondentteja); ja jatkotutkimus voitaisiin kohdistaa esimerkiksi eri strategisten tavoitteiden väliseen tarkasteluun (strategiset kartat). Tutkimusta voitaisiin myös laajentaa tuomalla mukaan myös sellaisten sidosryhmien näkökulma, jotka eivät ole suoranaisesti osa korkeakoulujärjestelmää, mutta muodostavat ympäristön, jossa korkeakoulutus toimii.